Ilihimmaarumavit ayurhautinganit timiknut higaaruvit?Naqillugu timip ilagiyanga naunairyuumirumaguvit.

 

Higaariami ayurhaqtipkaiyuq tamaita iluani timit pipkaidjutiyuq amihunik hivituyunik aaniarutinik. Higaaruvit, anirhaakpaktat 7,000 qayangnaqtut puisiutiuyut. Timit maminahuanginnaqtuq qanuriliurutauyut ukunannga puisiutauyunit.


Naqillugu timip ilagiyanga naunairyuumirumaguvit.

Eyes

Higaariami takpiipkaqtauvaktuq.

Higaariami nakuungiqtitaa tunua iiknit, aaniarutiqaqtuq ilihimayauyuq uuminnga "ihuirutivaktuq qitqanganut iiknut" takpiirutautivaktuq.

Ilihimalirit higaaruiqnaqhiyaatit!

Sudden Infant Death Syndrome

Biibinnuat aaniarutiinarialik Biibinnuat Hiniktillugit Tuquttut maamanga higaayukkumi Hingaiyaqhimatilluni biibinnuaq itkumi Higaangittut Higaaqtumit Puyunganik Anirhaaktuq biibinnuangutillugu.

Nakuutqiyauyuq hapummigiami nutarat uumannga Biibinnuat Hiniktillugit Tuquttut is higaaruiriaqni higaariami iglut higaarnaipkaqhimalugu.

Child's Ears

Nutarap hiutingit ulurianarhiinarniaqtuq higaap puyunnganit.

Puyunnga nakuungiqtinniaqtaa qaanga iluanit iggiaqminit, atayuq qitqanut hiutinganut. Una hiutirliupkaqniaqtuq hiudjaluktipkailunilu.

Hukhaungiqtittailugu biibinnuap hiutinnuangit higaaruiqlutit haniani!

Nakuutqiyauyuq - higaaruiqpiarlutit ublumi.

Mouth

Puyuittuq tipaakut (uilaaniklu) higaallu akhuraaluk pipkaidjutivaktuq amihunik aadlatqiinik qanirmut kaansaqarniqmik.

Uilaat nakuungittut himmautikhaq higaamit! Inuit uilaaqtuqtut ittut 50-nik amihuutimik uluap niqinganilu kaansaqarniq inungnit uilaaqtuyuittunit.

Uilaaqturiami kigutaipkaqniaqtuq aadlaniklu kigutip niqinganut aaniarutinik.

Higaaruiruvit, qanirnit iggiarnit kaansaqalirniq nampangurhimayuq (taimaa kaansaitkuvit).

Child's Lungs

Nutaqqat nakuugilluangitait ukuninnga Higaangittut Higaaqtumit Puyunganik Anirhaaktuq.

Huuq nutaqqat nakuugilluangitait ukuninnga Higaangittut Higaaqtumit Puyunganik Anirhaaktuq inirninit?
  • Anirhaakpaktut anirhaaqtaptiknik anirhaalluaqtut amihunik puisiutiuyut higaaqmi inirninit mikkauvallaarmata.
  • Piqarmata hakuitqiyauyuq qakuqtauyut aungani timip iluanilu.
  • Qakuqtauyut aungani timip iluanilu angikliyuumilluanginmata.
  • Aniinarniaqtut puyuqpallaarumi igluanga inmikkut.

Nutaqqat angayuqqaanit higaayuktut piqaqtut akhuraaluk nampanik puvaklukniq ukunatitut qalak nipivyaktuq puvakmini, puvaklukniq namuunialu taimaa hivulliqpaangani malruuknik Santinik inuulihaaliqtumi, aadlangayuq nutaqqanit angayuqqaangit higaayuittut.

 

Higaangittut Higaaqtumit Puyunganik Anirhaaktuq piyuq akhuraaluk nampanga ataanit ingilravinga qanirnit qingarnit iggiarnit puvaknillu aaniarutingit nutaqqani hamani Nunavunmi.

Anirhaapkaruiqlugit nutarat higaaqtup puyunganit higaaruiqlutit ublumi. Iglut, akhaluutit amautillu higaarnaipkaqpaklugit.

 

Heart

Higaariami uumalluktipkaivaktuq huirutigiyauyuq.

Higaaraangavit, uumatit tigliqtaqpaktuq qilamiuqtumik auk ingilravinga tigliqtarvinga kayummakpakpiaqtuq. Auk ingilravinga tigliqtarvinga kayummakpakpiaqtuq nakuungiqtitaaqtaa auk blood turhuanganut, amigairyuumiutiyuq qayangnaqtunik urhuqmik angikliyuumiutiyuq qayangnarutinga uumallukniqmik.

Ilihimavit qanga higaaruiravit:
  • Taimaa 48 ikaarninik, uumallukniq mikhilaaqtuq.
  • Taimaa 1 ukiunik, uumalukninnga unaluuniit qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut nampariyaa higaayuktumit.
  • Taimaa 5-nit 15-nut ukiunik, uumalluknik aadjikutariyaa kinamik higaavyakhimaittumit.
Ikayurlugu uumatit, higaaruiqpalirit ublumi!

Breastfeeding

Qayangnautiqaqtuq aturumapkainnaqtuq tuniyauvaktuq maamakminit biibinnuaminut maamaktitillugu.

Higaarhimmaaruvit, maamaktigiami nakuutqiyauyuq maamaktigiaqni biibinnuat. Taimaa piyuq nakuuyuq milukturiami nakuuyumik ikayuutingit iviangirmit milunga akhuurutauyuq biibinnuamut qayangnautinit pipkaidjutiyuq uumannga higaariami.

Maamanga ikikliyuumiqtaaqtaa qayangnautinga biibinnuaminut ukunanik:
  • Higaaruiqpiarumi higaaqpallaangitkumiluuniit
  • SHigaarumi hilami
  • Higaangitkumi haniani biibinuamit, higaangitkumi biibinnuanga amaaqtillugu
  • Higaarumi (maamaktitinnahuangitillugu) biibinnuanganut maamaktihuirumi

Skin

Naunaiqpakpiuk qanuqtut inuit higaaraaqpaktut inirnilluanguqpakput?

Higaariami hukatiqtait auk turhuatit pipkaidjutingittuq anirhaarutimik iluanunngariami timip iluanut, uviniknullu. Uvinit anirhaaqtaqtipkairaangat, uvinit imuyuq. Higaat qanirmungaqtillugu tuniyat akuliat puisiutinik nakuungiqtitauyuq nakuuyumik pipkaidjutiyuq unalu tahiyuarninnga uvinikni – ivalutut ittut tuniyuq uviniknut hakugikninnganik tahiyuarninnganiklu.


 

Higaaqpallaaruvit akuniraalukmiklu higaaruvit, uviniknut nakuungirutivaktuq.

 

Inutquangurlutit aaquangurlutit kayumiittunnuamik nakuuyumiklu akuliaqarlutit - higaaruiqlutit ublumi!

Diabetes

Tahapkununnga aukmini sukalgit, higaariami tuqudjutautiyuq. Akhuraaluk angiklipkaqtaa quulitqiyauhimayumut qayangnautinga uumallukniqmut unalu qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut.

Aukni sukaqallaaruvit higaayukkuvillu, pingahupkaidjutigiyat tuqudjutiginiaqtuq uumallukniqmik unaluuniit qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut inungnit aukmini sukalgit higaayuittut.


Aaniaqtailigguit akuniraalukmik. Aukni sukaqallaaruvit higaayukkuvillu, higaaruiruvit nakuutqiyauyuq pittaaqtat ikayuriaqni uumalluknaittumik unalu qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut.

Pregnancy

Arnat higaayuktut Hingaiyaqhimatilluni biibinnuanginnut qayangnautigiyauvaktait.

Higaariami Hingaiyaqhimatilluni pipkaidjutiniaqtuq amihut hivituyumik aaniarutinik pipkaidutiyuq biibinnuamut hingaiyaqhimatilluni. Arnat higaayuktut huirutivaktuq inuutinnagu biibinnuanga iluaniitilluniluuniit huirumi. Higaariami Hingaiyaqhimatilluni pipkaidjutitaaqtaalu biibinnuaq inuuhimaniaqtuq mikkauvallaaqtumik (mikkauvallaaqtuq) ayurhaqluniluuniit inuulirumi.

Aadlat ayurhautingit uuminnga higaariami Hingaiyaqhimatilluni hapkuninnga ilaliutiniaqtuq:
  • Biibinnuat Hiniktillugit Tuquttut (iglimini tuquttuq)
  • Biibinnuaq inuugumi hakuitpallaaqtumik puvangit nakuuyumiklu inuudjutikhanginnik
  • Biibinnuaq hiutikliunginnalirumi
  • Aanianginnarnnialiqtuq angikligumi ukunatitut naunaitkutaq 2-mik aukmini sukalik, qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut unalu auk ingilravinga tigliqtarvinga kayummakpakpiaqtuq
Nakuuyumik pilutit biibinnuallu - higaaruiqpiaqlutit hingaiyaqtinnatit hingaiyaqtillutilluuniit.

Women's Health

Qanuriliurutipkaiyut higaarniq pipkaidjutiyuq aadlanik qayangnarutinik arnanut.

Tahapkuat ilauhimayunik:
  • Angikliyuumiqtuq uumallukniq unalu qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut higaaruvit hingaiyaqtailiniq havautituruvillu (qayangnatqiyauyuq inirnikhanguliruvit)
  • Biibinilimairuvit
  • Aunaarutikhaa qaangiutiyuq
  • Uluriahuktumik aunaaqtuq
  • Angikliyuumiqtuq qayangnautinga kaansaqariami biibinnuangurutivinga unalu iluanunnga uttuup
  • Tualiliqtuq hauninnga aaqualiqtunut angikliyuumiutiyuq hilvinganut
  • Qilaminnuaq aunaaruiqpiarumi
Higaaruiruvit nutqaqtiniaqtaa aadlanik nakuungiqtiqtuq higaamit aadlangurniaqtaalu ilanga ayurhautingit titiraqhimayut hamna qaangani.

Bones

Qakunguqqat, higaariami mikhilaarniaqtaa haunit tualipkaqtuq, haunitit ahiruqtaalaqiluni.

Mikkauyuq hauniq ahiruliqtuq angikliyuumiqtaa qayangnarninnga ahiruqniaqtuq hilvia. Arnat piqalluaqtut mikivallaaqtumik hauniq ahiruliqtuq unalu higaariami una qayangnautinga amigairyuumitigiyaa.



Haunitit ahiruqtailivaklugit - higaaruiqpalirit ublumi!

Brain

Malruipkaqtitaa piqariaqni qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut higaaruvit.

Puisiutingit puyurmit pipkaidjutiyuq anirhaaktaptiknik timikmut aukmullu turhuangatigut nipitqaqtittiyuq, pipkaidjutiyuq qayangnaqtunik urhua amigairyuumipkaiyuq haniraani. Una kayumiittunnuamik nutqaqtittiyaa auk turhuanganik. Taimaa auk turhuangit nutqaraangata, qaritauyat anirhaaktalimaittuq, pipkaidjutiyuq qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut.



Kaanatami, avatqumayuq 2,000 inuit tuquvaktut ukiuq tamaat uumannga qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut pipkaidjutiyuq uumannga higaariami. Uumatikmi aaniarutingit, unalu uumallukniq qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut, tugliuyut amigaitqiyauyuq tuqudjutaudjutigiyauyuq Nunavunmi.

 

Nakuuqpiaqtumik tuhaqtipkaidjut:

Taimaa malruuknik ukiunik higaangittumik, qayangnautit uuminnga qaritaqmut piirumi anirhaaqtaptiknik nukiirutiyuq timiknut mikhiniaqtuq higaayuittutut iliqluni.

Nose

Higaarumi kaansaqarnaqtuq qin’ngarnut.

Ilihimavit taimaa?

Ayurharuvit qin’ngat ingilravingani, ukunatitut ittuq qin’ngat kuviliqpiarumi, higaaruvit hapkuninnga ingattaryuumiutivaktuq.

Nakuuqpiaqtumik tuhaqtipkaidjut:


Talvannga higaaruiqpiaruvit, naimannaittuugaluat ilikut naimalirniaqtatit.

Lungs

90 pusantnguyuq puvakmini kaansaqarniq pipkaidjutiyuq uumannga tipaakut.

Piqaqtuq avatqumayuq 50 puisiutinik higaaqmi kaansaqtipkaiyuq. Anirhaagaangavit higaap puyunnganik, hapkuat puisiutingit nakuungiqtitpagait puvaktit. Higaat pipkaidjutivaktuq amihunik puvaklukniqmik, qalakhuinnaqluni, hatqarni aaniarutiqarluni, puvakni kaansaqaliqluni unalu Uutiinnaqtutut Puvaklukniq (COPD).

Ilihimavit taimaa?
  • Puvakmini kaansaqarniq pipkaidjutivaktuq anirhaagaangat tipaakup puyunngani pittailittaaqtuugaluaq.
  • Inuit angutit arnallu Kaanatami quulitqiyauyuq nampangit uuminnga puvakmini kaansaqarniq nunaryuaptikni.
  • Mikhilaarumi puvakmini kaansaqarniq pipkaidjutiniaqtuq angiyumik piluni qanuraaluk inuuniaqtuq inuit Nunavunmi
Tuuliingittuugaluaq - taimaa 10-nik ukiunik higaangitkumi, tuqudjutikhat uumannga puvakmini kaansaqarniq mikhilaaqtuq nampanganik.

Blood

Higaat puisiutinik aulapkaiyuq aukni aulavinganut.

Piqaqtuq avatqumayuq 7000 puisiutingit higaap puyungani auknunngaunginnarialik higaaruvit. Atauhiuyuq hapkuat puisiutingit is tipaittuq kalaittuq kaasiliinguyuq, puisiutiuyuq kaasiliiq nutqaqtittiyuq timit anirhaaqtakhanganik ihariagiyanganik.


Higaarumilu angikliyuumipkaqtitaa auknik tigliktaqtinga ayurhaqtiqlugu uumatiknut aunga aulapkaigiami algaknut itigaknullu.

Nakuuqpiaqtumik tuhaqtipkaidjut:

Taimaa 8-nik ikaarninik higaaruiqpiaruvit, tipaakunga kalaittuq kaasiliinguyuq mikhiniaqtuq timikni anirhaaqtallu aukni angikliyuumiqniaqtuq nakuuqpiaqtumut. Timit mamittiarumayuq higaaqmit!

Stomach and Gut

Higaaq kaansapkaittaaqtuq aqiaruqnut, ingaluarnut, aadlanullu timit iluani ihariagiyauyuq ahiruqtiriami niriyarnik.

Higaaruiqpiaruvit, qayangnautit hapkuninnga aadlatqiinguyut kaasnautingit mikhilaarniaqtuq mikhilaaqhimanniaqtuqlu higaangitkuvit.

Muscles

Higaaraangavit, nukitit unaguqtaalaqivaktuq qilaminnuaq.

Higaap puyunnga piqaqtuq hunavaluknik taiyauyuq tipaittuq kalaittuq kaasiliinguyuq, puisiutilik kaasiliiq nutqaqtittiyuq timiknut anirhaaqtaptiknik pigiami ihariagiyanganik. Una unaguhuktipkaqtaatit uluriahuktipkaqtaatillu hulilukaarahuaraangavit.


Ilihimavit taimaa?
Kihimi, taimaa 24 ikaarninik higaaruiqpiaruvit, tipaittuq kalaittuq kaasiliinguyuq aukni mikhilaaqtuq higaayuittutut ilipluni, unaguhuiqtaalaiqtiplutitlu.

Fingers

Kaansaqtipkaidjutingit higaami kukiknut algaknullu quryiqtanguqtitpagaa marlungavyamiklu.

Higaaq ayurhaqtipkaiyaa uumatiknut tigliqtariami aukmik algaknut.

Puiguqtailugu, tamaita higaat higaangitatit ikayuqtuq aaniaqtailidjutiknut!

Legs

Higaaq ayurhaqtipkaiyuq uumatit tigliqtariami aukmik itigaknut.

Ilanginnut, una uluriahutipkainiaqtuq, iqaiyalirumilluaq kihimi.


Hivituyuni piyuq, auk aulapkaigiami kanaarnut aupkainiaqtaa. Aupkaivaktuq taimaa timip ingilravingit nutqaraangat auk aulapkailluaruiraangat.

Ayurhautiqaruvit auk aulapkaihuirumi itigaknut, higaaruiqpiaruvit kayumiiqtinniaqtaaraluanga tamna qanuriliurutipkaiyut taimaa aaniqpallaarnaittumik pittailigiaqnilu aupkaivakniqmik.

Penis

Angutit higaaqtut ayurhaqtitaulluarniaqtut uumaigiami uumaihimmaariamiluuniit.

Higaaq ayurhaqtitauyutut uumatiknut tigliqtariami auknik algaknut itigaknullu, ayurnaqniaqtuqlu uumatit tigliqtariami aukmik uhuknut, angutit ihariagiyait uumaigiamikni.


Higaaruiqpalliaguit qilaminnuaq.

Qilaminnuaq angut higaaruiqpiarumi, angitqiyauyuq pittailiniaqtaa uuminnga ayurhautimik nakuuhirniaqtuqlu talvannga.